Massapsykologia Lue - älä luule

Mitä yhteistä on Mafialla ja Kristinuskolla?

Mitä kristinuskolla on yhteistä esimerkiksi Mafian kanssa? Kun Mafia on jakautunut perhekunnittain klaaneiksi (Italiassa Calabrian ’Ndrangheta, Apulian Sacra Corona Unita ja Napolin Camorra. Yhdysvaltain mafian johdossa ovat Bonnanon, Colombon, Genovesen, Gambinon ja Lucchesen mafiasuvut eli niin sanotut viisi perhettä), niin kirkko on jakautunut kirkkokunniksi (roomalaiskatolinen, ortodoksinen, protestanttinen lukuisine alahaaroineen eli sukulaisperheineen). Sana "mafia" tarkoitti Palermon murteessa alun perin piirrettä, johon kuuluvat 'kauneus', 'rohkeus' ja 'itsevarmuus'. Henkilöt, joissa on mafiaa, olivat mafiosoja. Kirkossa taas toimintaa johtavat papit, joista käytetään aseman mukaan nimiä isä, vanhin, paimen (pastori), kaitsija (piispa) ja sananpalvelija.

Molemmat järjestöt hallitsevat pelolla. Mafia rankaisee suojelurahasta kieltäytyviä yleensä viime kädessä kuolemalla ja suojelurahaan suostuvaisia palkinnolla, suojelulla. Kirkko taas rankaisi uskon vastaanottamisesta kieltäytyviä aiemmin aivan samoin tappamisella, nykyään pelkästään rangaistuksen uhalla – ikuisella kadotuksella. Uskon eli suojelun vastaanottajia sen sijaan odotti palkinto – ikuinen elämä. Myös mafian jäsenet, kuten ensimmäiset kristitytkin, olivat usein lähtöisin köyhistä oloista, koska sekä mafiaan, että kristilliseen seurakuntaan liittyminen on tarjonnut heille mahdollisuuden saada turvapaikka ja menestystä elämässä ja kristittyjen osalla vieläpä ikuista turvapaikka – taivaassa.

Kristillisen kirkon jäsentä kutsutaan yksinkertaisesti kristityksi tai kirkon ulkopuolella vaikkapa hihhuliksi, kun taas mafian jäsentä kutsutaan mafiosoksi tai mafian sisällä kunnian mieheksi (uomo d'onore). Klaaneissa, kuten kirkoissakin vallitsee tiukka hierarkkinen arvojärjestys, jossa tavallinen rivijäsen on ”sotilas” ja noin kymmenen sotilaan päämies on ”kapteeni”. Toisinaan myös tavallisella sotilaalla voi olla alaisuudessaan kymmenien mafiaan kuulumattomien pikkurikollisten joukkio. Italialaisen Mafian de facto päällikkö on capo di tutti capi eli ”päälliköiden päällikkö”, Yhdysvalloisa kummisetä ja kummisedän kuten päälliköiden päälliköllä on palveluksessa neuvonantaja, consigliere.

Mutta kuka oli syntyvän kristinuskon capo di tutti capi? Kristillisillä seurakunnilla ei ilmeisesti ollut muuta päälliköiden päällikkö kuin myyttinen Jeesus hahmo, jonka nimellä perusteltiin toisistaan erillään häärivien kenttäkapteenien toimia, rahankeruuta eli suojelurahan keruuta. Ellei sitten pelkän hahmon sijaan kristittyjen capo ole Jeesuksen Perkeleeksi kutsuma, olemassaololtaan epäuskottava, Herra Jumala, johon Raamatun teksti voi myös viitata. Vaikuttaa sille että consiglieren vaikutusvaltaa kristinuskon alkuvaiheessa käyttivät pyhät apostolit kenttäkapteenit Pietari, Paavali ja Jaakob sekä asiakirjojen väärennöksiin, muunteluun ja sepityksiin perehtyneet Matteus, Markus ja Luukas. Pietarista tosin ilmeisesti järjestön julkisuuskuvan sekä yleisen uskottavuuden vuoksi laitettiin tietysti Jeesuksen nimissä liikkeelle diktaattorihallitsijat mieleen tuovia ylimaallisia taruja kuten ”Pietarin kalansaalis”, ”Pietari kalliona, jolle seurakunta rakennetaan” ja kertoopa Apostolien teot että:

Kannettiinpa sairaita kaduillekin ja pantiin vuoteille ja paareille, että Pietarin kulkiessa edes hänen varjonsa sattuisi johonkuhun heistä. (Apt.5:15)

Kaikki synoptisista ilosanomista, Apostolien teoista ja Paavalin kirjeistä löytyvä aineisto viittaa siihen, että joukko miehiä, havaittuaan mahdollisuuden hyötyä Jeesuksen kuolemasta, ryhtyi rahastamaan tämän nimellä. Ilmiö on aivan yleinen nykyäänkin, joten ilmiö ei varmasti ollut uusi auringon alla tuolloinkaan. Miehet perustivat rikolliskoplan, joka suojelurahaa lampailta keriessään, käytti keritsiminä pelkoa, rangaistuksen uhkaa ja palkinnon mahdollisuutta. Kun ilmiö sai tuulta purjeisiin ja kalastajien verkot alkoivat repeillä, tahdinlyönti kaleeriorjien yllä yltyi. Valhe istutettiin aina uuden valheen päälle ja lopulta miesten keksimä massojen "suojeluoppi" pääsi irti kuin kaiken alleen hukuttava mutavyöry.

Mafiaan verrattuna kristinuskolla on verrattomana etuna se, että sen paimennettavalle ja suojeltavalle laumalle tarjoamat houkuttelevat edut, ovat kauttaaltaan aineettomia, tunteisiin vetoavia. Kerittäville lampaille tarjottavat edut perustuvat sokeaan uskoon ja uskon synnyttämiin pyörryttäviin tunteisiin. Ja kun on joutunut tuon piirileikin pökerryttämiksi, on hoiperrellessaan valmis vaikka myymään mummonsa alushousut tai omat tekohampaansa, tyhjentämään pankkitilinsä, jopa uhraamaan lastensa tulevaisuuden ja oman henkensä suojelurahankerääjien aatteen puolesta – jos he vain niin pyytävät – ja mikseivät pyytäisi.

Oleellisimpia eroja mafian ja kristinuskon välillä on se, että mafialla on aina kasvot, vaikkakin mahdollisimman tehokkaasti julkisuudelta piilotetut. Mafia, sen syvästi uskonnolliset, katoliset jäsenet, pyrkivät toiminnassaan voiton maximointiin likaisimpiakaan keinoja kaihtamatta. Kun taas kristinusko on kasvoton, jos ei ota lukuun kaikkialla eteen tulevia Jeesus krusifixejä tai Jeesus kiiltokuvia. Kristinusko, ryöstäydyttyään omia aineellisia etujaan ajavien ensimmäisten kristittyjen käsistä maailmanlaajuiseksi uskonnoksi, on luonteeltaan tyystin erilainen. Se ei pyri voiton maksimointiin, ainakaan enää, sillä anekaupan ja löytöretkien tyrehdyttyä, kirkon on täytynyt tyytyä suunnattomasta, ryöstämällä sekä petoksella hankkimasta omaisuudestaan saamaansa tuottoon, suojelurahaan eli kirkollisveroihin sekä saamiinsa veri-rahoihin eli lahjoituksiin sekä ilmeisesti mittavasta rahanpesusta saamiinsa ansioihin.

Kirkolle on paljon tärkeämpää nykyisin esipaimenten harjoittama loismainen elämä, jolla se imee kuin iilimato, veren ympäröivästä yhteiskunnasta, kuin maalliset rikkaudet. Ja veri-imun yhteydessä syntyneet haavat, itsetunnon pirstaloituminen ja siitä seuraava rakkausanemia, ovat kristinuskon levittämiä kulkutauteja. Kristityt iilimadot eivät odota pääsevänsä uintiretkelle kilisevien kolikoiden keskelle, saati omistavansa Roope Ankan rahasäiliötä, he odottavat tekemästään "ruumiillisesta" työstä vain riittävän suurta korvausta, jos nyt ei aina kuninkaallista sviittiä, niin ainakin jokapäiväisen leipänsä, laittamatta tikkuakaan ristiin – ja tietysti – taivaallisia rikkauksia, uutta maata, jossa hunaja ja mesi valuvat iankaikkisesti.

Kun mafia on järjestö, joka on luonteeltaan sadistinen, niin kristinuskon on sado-masokistinien. Suolelurahaa ei makseta mafialle pelkän nautinnon vuoksi, mutta kristityt nauttivat siitä, kun saavat "ruoskia" ensin itseään ja sen jälkeen vielä olla esipaimenten ruoskittavina. Epäilyksettä selitys sille, että kristittyjen "sanoma" vetoaa kansaan huomattavasti tehokkaammin kuin mafian kaltaisen rikollisjärjestön "sanoma", piilee siinä, että kristityt ovat onnistuneesti siittänet tuskan ja nautinnon niin, että uhri kuvittelee vihan olevan rakkautta. Pelko ja jännitys syöksevät rakkauden ja läheisyyden sijasta kansalaisen seitsemännen taivaan sijaan hornan pohjattomaan kuiluun – orgasmista orgasmiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Kun valta ja vastuu ulkoistetaan taikauskoisen mielessä, ovat seuraukset juuri sitä mitä ne nyt ovat. Ihmiset monet elävät edelleen taikauskoisissa virtuaalimailmoissaan, vaikka se ns. taivas voisi hyin jo olla täällä, ihan joka päivä siihen asti kunnes aurinko meidät suloisesti grillaa. Teknologiako meidät lajina pelastaa, ja sielut exoplaneetoille vilahtaa?! No tuskinpa, jos matkaan lähetetään geenivialliset taikauskoiset, ei muuta kuin ongelma vain laajenee ;D

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

No nythän tuli tämäkin asia selväksi. Seuraavaksi olisi mukava kuulla Heimosen asiantunteva analyysi islamista.

Kari Heimonen

En minä ole mikän asiantuntija, enkä väitä että asia olisi tullut selväksi - kysyin vain - kai saa edes kysyä?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kovin heikosti olet mieltänyt kristinuskon sisällön. Opin ydin on Jeesuksen opetukset eikä mikään muu. Jos niitä opetuksia edes hieman noudattaa niin ei voi olla huono ihminen muiden kannalta.

Kirkko on taasen organisaatio ja työpaikka suurelle joukolle ihmisiä. Sillä on koko ajan yhä vähemmän tekemistä alkuperäisen kristinuskon kanssa. Vinoutuminen alkoi viimeistään jo toisella vuosisadalla, kun uskonnosta haluttiin vallan väline.

Kari Heimonen

Kristinusko opettaa, toisin kuin Jeesus, että toiset pääsevät taivaaseen, toiset joutuvat helvettiin, siis juuri kuten mafia tekee, pelottelee ja suojelee. Ihminen joka hyväksyy pelolla japalkinolla kasvattamisen ei ole hyvä ihminen vaikka olisi kristitty.
Ja mafiakin tarjoaa työpaikan tuhansille ihmisille, mutta mitä työpaikan tarjoamisella on tekemistä ihmisen hyvyyden kannalta - eikö almut annetakin juuri niille, jotka halutaan voittaa puolelleen?

Toimituksen poiminnat